Aili ja nuket

Inarinsaamelainen käsityöntekijä ja nukkemestari Aili Mattus syntyi Nuoran-Juhanin (Juhani Saijets) ja hänen vaimonsa Annan perheeseen vuonna 1887. Aikuistuttuaan Aili meni naimisiin naapuritalon pojan Nili-Heikin (Nili-Heikkâ), Heikki Mattuksen kanssa ja heille syntyi kolme poikaa. Perhe asui Niliniemessä (Njollânjargâ) Inarinjärven rannalla ja Ailia alettiin kutsua asuinpaikan ja puolisonsa mukaan Nili-Ailiksi.

Heikki Mattus sairastui vakavasti ja kuoli vuonna 1944. Puolison kuoleman jälkeen Niliniemen tila jäi nuorimmalle pojalle ja Ailin viralliseksi asuinpaikaksi tuli Toivoniemen vanhainkoti. Seurallinen ja matkustamista rakastanut Aili ei kuitenkaan viihtynyt syrjäisessä vanhainkodissa vaan kierteli sukulaisten ja tuttujen luona ompelemassa perinteisiä saamelaisia pukineita. Kiertelevän elämäntavan mukaan Aili sai liikanimen Kulkuri-Aili.

Aililla oli lahja käsityön tekemiseen ja hän ompeli pukuja monille inarilaisille. Tunnettu Ailista tuli nukkiensa ansiosta. Lisääntynyt lapinmatkailu tarjosi uusia ansaitsemismahdollisuuksia ja matkailijat halusivat ostaa eksoottisia matkamuistoja kotiin vietäväksi. Aili keksi hyödyntää uuden mahdollisuuden ja alkoi tehdä inarinsaamelaisiin pukuihin puettuja nukkeja myyntiin. Matkailijoille myytyjen nukkejen lisäksi Aili teki nukkepareja myös tilauksesta, esimerkiksi lahjoiksi alueen kirkkoherroille, mutta myös lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

Ailin nuket olivat aina pari. Nukkejen päät hän veisti hongasta ja jokainen nukke on ilmeeltään uniikki. Lahjoiksi meneville nukeille Aili pyrki saamaan vastaanottajan ilmettä. Nukkejen vartalot on ommeltu kankaasta ja täytetty sahajauhoilla. Nuket on puettu inarinsaamelaiseen talviasuun, verasta ommeltu saamenpuku ja päähine, käsissä pienet lapaset ja jaloissa inarinsaamelaiseen tyylin koristetut karvakengät pauloineen. Jokainen pukine on käsin tehty.

Ailin nuket on helppo erottaa muista matkailumyyntiin tehdyistä lapinnukeista hienojen päiden ansiosta. Ailin nukkien erityislaatuisuus piilikin korkeatasoisessa käsityössä. Puvut ja pukineet olivat huolellisesti valmistettu ja samoista materiaaleista ja samoilla tekniikoilla, kuin ihmistenkin vaatteet. Erityistä oli myös, että nuket on lähes poikkeuksetta puettu inarinsaamelaisiksi. Ailin nukeissa tulee esiin Ailin oma kekseliäisyys, mutta myös saamelaiselle kulttuurille tyypillinen neuvokkuus ja sopeutuvaisuus. Aili pystyi kehittämään vaikeassa tilanteessa oman perityn käsityötaitonsa pohjalta uuden tuotteen, jolla saattoi elättää itsensä ja perheensä.

Lähteet:

Heikkilä Darja & Kyläniemi Hanna 2004: Lapinnukkeja, lapinpukuisia nukkeja, nukkeja Lapista. Raito 2004.

Itkonen, Tuomo 1949: Lapinnukkien äiti Aili Mattus. Kotiteollisuus 3/1949.

Sarre, Ella 2006: http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/aili.html

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG