Joulustaalo

Mitä pitää tehdä joulun alla, ettei staalo syö hengiltä? Saamelaisten joulustaalo ei jaa lahjoja vaan on saamelaisten mytologian ilkeä hahmo. Tuhmia lapsia ei peloteltu joulupukilla ja sen tuomalla risupaketilla, vaan staalolla, joka syö lapsen tai ainakin imaisee veret.

Entisajan saamelaisille jouluaatto oli vuoden ankarin mutta myös pyhin päivä. Aatoksi laitettiin kaikki kuntoon. Puita pilkottiin niin paljon, että niitä riitti jouluajaksi. Vettä oli varattava kotaan. Kodan pihapiiristä ja sisältä oli korjattava kaikki risut, lastut ja oksat.  Pihalta oli siivottava kelkat, pulkat ja sukset pois, jotta staalo pääsi raidollaan liikkumaan. Hakkuupölkyn ympäristö piti siivota erityisen hyvin. Lapset eivät saaneet laskea mäkeä.

Jouluaattoyönä oli näkymättömien olioiden joulu- ja markkinapäivä. Silloin ne viettivät häitään ja kraviaisiaan ajaen kovasti ympäri koko Saamenmaan.

Staalolla oli tapana vedättää heiniä jouluksi. Juhtina hän käytti metsän otuksia. Kaikkein pienin oli raidossa etummaisena ja perässä seurasi aina edellistä isompi otus. Päästäinen oli ajokkaana, sitä seurasi hiiri, sitten tulivat kärppä, orava, näätä, naali, kettu, ahma, susi ja ilves. Viimeisenä kulki karhu heinäkelkkaa vetäen. Ajaessaan staalo joikasi raitoaan, jotta se seuraisi paremmin.

Eräänä jouluna oli pikkuinen Uula Sammeli –poika unohtanut lakaista hakkuupölkyn ja kodan oven välyksen. Kun staalo yöllä ajoi sitä, hänen raitonsa sotkeutui risuihin. Nousi kauhea huuto ja hälinä. Eläimet vikisivät ja staalo mekasti kovalla äänellä. Uula-Sammelinkin täytyi nousta kesken makeinta untaan ja ruveta kiireesti päästelemään staalon raitoa ennen kuin eläimet ehtisivät kaataa koko kodan. Onneksi kodassa oli raikasta vettä, jolla staalo saattoi sammuttaa janonsa. Muuten se olisi hyökännyt ihmisten kimppuun ja alkanut imeä heidän vertaan, kuten sillä usein oi tapana tehdä.

Annukka ja Samuli Aikio (1978, 83-84): Lentonoidan poika. Saamelaisia satuja

 

Lisää saamelaisten joulusta:

Samuli Paulaharju (1927, 166-175): Taka-Lappia

Annukka ja Samuli Aikio (1978, 83-84): Lentonoidan poika. Saamelaisia satuja

Kerttu Vuolab (1990, 58-163): Ánde ja Risten Jagi fárus

Ima Aikio-Arianaick (2006):Riebana bihpporgáhkkut

T.I. Itkonen:Suomen Lappalaiset

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG