Kaamoksen aikaan

Kaamos saapuu hiipimällä Pohjoisimpaan Lappiin. Lumen tulon ajankohta vaikuttaa siihen kuinka pitkältä kaamosaika vaikuttaa. Tänä vuonna lumipeite saapui ajoissa valaisemaan tätä vuoden pimeintä aikaa. Lumen hohtamasta valosta huolimatta päivät pysyvät hämärinä ja elämme käytännössä kahden pimeän välissä.

Luonto on valmistautunut syksyn aikana lepoon, muuttolinnut ovat hakeutuneet etelään ja vaeltavat linnut kuten tilhet, ovat jo siirtyneet myös etelämmäksi. Nisäkkäistä karhut ovat löytäneet pesäluolansa ja haistelevat seuraavan kerran ulkoilmaa, kun kevätaurinko jo paistaa kirkkaasti. Sikiunessa karhutkaan eivät talveaan vietä. Jossain vaiheessa syntyvät poikaset ja jo ennen sitäkin puolenpäivän aikaan karhu kääntää tutkimusten mukaan pesässä kylkeään. Hirvet, porot ja pienemmätkin nisäkkäät liikkuvat harkiten. Lämpimikseen niiden ei tarvitse liikkua. Liikkumisen määrää ravinnontarve ja siirtyminen ruokapaikalta toiselle.

Lumipeite on vielä suhteellisen ohut. Suojaa siitä saavat jo pienimmät maanrajassa elävät eläimet: myyrät ja päästäiset. Myös riekko löytää tarvittaessa suojaavan lumikerroksen minkä alla yönsä viettää. Lumipeite alkaa paksuuntua kevättä kohti.

Kaamoksen aika ei ole pimeää. Lumipeite heijastaa jo pienenkin määrän valoa moninkertaistaen sen. Kirkkaat, kuulaat pakkasyöt ja taivaalla näyttäytyvä kuu saavat aikaan varjoja jopa öiseen metsään. Revontulet puolestaan valaisevat yötaivasta säännöllisesti. Kaamoksen ajan hämärä ja erilaiset valot tekevät tästä vuoden pimeimmästä ajasta kiehtovan ja kaikille erilaisen kokea.

Kuinka tähän sopeutuu kahdella jalalla kulkeva ihmispolo? Talviunille ei voi mennä eikä välttämättä nukkua päiväuniakaan. Nykyinen kotoilutrendi sopii kaamosaikaan hyvin ja itselle voi antaa luvan olla rauhassa peitonmutkassa kotosalla, lukea hyvää kirjaa kynttilänvalossa. Tai sitten voi kaivaa ne lumikengät tai retkihiihtosukset esiin ja lähteä talviseen luontoon etsimään hangelta muiden kulkijoiden jälkiä. Molemmat ovat sallittuja kaamosajan harrastuksia. Pimeydestä kärsiville kirkasvalolamput tai reippaampi liikunta hiihtäen tai luistellen saattavat tuoda myös helpotusta.

Kaamoksesta kuitenkin selvitään ja sen kanssa ja siinä eletään. Kahden pimeän välistä löytyy sävyjä ja värejä, jotka vievät eteenpäin.

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG