Pääsivu / Lapsille ja opiskelijoille / Vuodenajan teema / Arkisto / Kumpukset ja selkäkeitto

Kumpukset ja selkäkeitto

Syystalvella vietetään porotalouden elonkorjuukautta. Ensimmäistä uuden sadon selkäkeittoa odotellaan vesi kielellä. Tämä vuodenaika on myös veriruokien aikaa. Verimakkarat ja kumpukset vievät kielen mennessään

Perinneruoka on lähiruokaa, joka tuo turvallisen ja kotoisan tunteen ruoan valmistajalle ja syöjille. Perinneruokien reseptit ovat yleensä olleet summittaisia. Ruoanlaitto on opittu vierellä seuraten ja katsoen, maistellen ja kokemuksen kautta. Tässä avataan hieman saamelaisen keittiön saloja: herkulliset kumpukset ja selkäkeitto.

Kumpustaikina valmistetaan  poronverestä, ruis- ja vehnäjauhoista, siihen lisätään hieman suolaa ja tietysti pintaa eli poronrasvaa  ”kuuta”. Kumpustaikinan on oltava paksumpaa kuin verimakkaran valmistuksessa käytetty taikina, sillä taikinasta muotoillaan pyöreähköjä, litteähköjä kakkusia, kumpuksia, jotka nostetaan kauhalla kiehuvaan lihaliemeen.

Hyvänmakuinen lihaliemi saadaan keittämällä pikkuluulihoja,  jotka voivat kiehua kattilassa vielä kumpusten aikaankin. Siispä tarvitaan iso kattila! Kumpuksia keitetään liemessä, kunnes ne ovat kypsiä, ehkä noin kolme varttia. Ne syödään voisulan ja puolukkahillon kanssa. Myös keitetyt perunat sopivat kyytipojaksi.

Perinteinen selkäkeitto keitetään  lihaisista selän luista, joissa on fileet paikallaan. Luulihat laitetaan kylmään veteen  ja kuumennetaan kiehumispisteeseen. Liemi maustetaan vain suolalla. Varaa keiton keittämiseen aikaa muutama tunti ja lisää perunat keittoon vasta lopussa. Perunat ovatkin ainoa vihannes, joita selkäkeitossa käytetään. Selkäydin antaa keitolle herkullisen maun! Muista imeskellä luut hyvin!

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG