Pääsivu / Lapsille ja opiskelijoille / Vuodenajan teema / Arkisto / Moottorikelkka Lapissa 50 vuotta

Moottorikelkka Lapissa 50 vuotta

Lappi on aina ollut harvaanasuttua seutua. Kylät olivat pieniä ja niiden välillä saattoi olla kymmeniä kilometrejä. Pohjoisen ankarissa olosuhteissa liikkuminen laajalla alueella on aina ollut selviytymisen ja toimeentulon edellytys. Oli päästävä suotuisille kalavesille ja metsästysmaille, paimentamaan poroja ja asioimaan kylille. Kesäisin kuljettiin veneillä järviä ja jokia pitkin ja välitaipaleet käveltiin polkuja. Talvella kulkuvälineenä olivat sukset tai poron tai hevosen vetämä reki. Tavaroita kuljetettiin selässä kantamalla. Viisi vuosikymmentä sitten elämä Lapissa mullistui poikkeuksellisella tavalla. Syynä äkilliseen, lähes kaikkien elämään vaikuttaneeseen muutokseen, oli moottorikelkan ilmaantuminen ja yleistyminen.

Ensimmäisen Suomeen hankitun tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961. Se oli Bombardier-tehtaan valmistama Ski-Doon prototyyppi. Seuraavana talvena viisitoista uutta Ski-Dooa tuotiin maahan. Näistä suurin osa päätyi Inarin ja Utsjoen alueelle. Moottorikelkan esiinmarssi ja yleistyminen tapahtuivat ensisijaisesti poronhoitajien kautta. Poromiehet omaksuivat ensimmäisenä ammattiryhmänä moottorikelkan laajasti keskeiseksi työvälineeksi. Vaikutukset eivät kohdistuneet pelkästään poronhoitotyöhön vaan ne ulottuivat moninaisesti koko poronhoitoon perustuvaan elämänmuotoon. Moottorikelkka käynnisti ja joudutti rakenteellisia muutoksia, joista osa oli käynnistynyt jo aiemmin.

Moottorikelkasta teki nopeasti suositun täkäläiseen elämäntapaa liittyvä liikkumisen tarve sekä harva ja huonokuntoinen tieverkosto. Moottorikelkan vaikutus jokapäiväiseen elämään oli suorastaan hämmästyttävän voimakas ja laaja-alainen. Enää ihmiset eivät olleet niin vahvasti luonnon ja säiden armoille kuin ennen. Moottorikelkka helpotti jokapäiväisiä toimia ja nopeutti monien askareiden tekemistä. Moottorikelkan tulon aiheuttama vaikutus ei jäänyt pelkästään arkiselle tasolle. Kaukaisimmatkaan talot eivät olleet enää yhtä syrjässä kuin aiemmin. Samalla nämä harvaan asutut seudut tulivat kiinteämmin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa.

Kuva: Lapin maakuntamuseo/Pauli Laalo 1963

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG