Parkin ottaminen

Kesällä on valmistauduttava moniin talven töihin hankkimalla raaka-aineita. Yksi alkukesän töistä on parkin ottaminen. Kuivattua puun kuorta eli parkkia tarvitaan poronnahan valmistamiseen. Kasviparkittu poronnahka eli sisna on saamelaisen perinnekäsityön, duodjin, keskeinen materiaali. Parkkia tarvitaan myös mm. nutukkaissa käytettävien poron koipinahkojen käsittelyyn. Parkista keitetään vedessä liemi, jossa liotetaan tai jolla hierotaan parkittavaa nahkaa. Kaikkiaan parkitsemiskäsittely useine eri vaiheineen kestää pari viikkoa.

Saamelaiset käyttävät parkitukseen erityisesti pajua, koivua ja leppää. Parkkia otetaan alkukesällä nila-aikaan, jolloin puiden kuori irtoaa helposti. Ennen parkki pyrittiin ottamaan alkukesän yläkuun eli kasvavan kuun aikaan. Kevätkesän pajua saamelaiset kutsuivat öljypajuksi, jolla parkitusta sisnasta tulee erityisen pehmeä. Parkki lähtee nila-aikaan irti helposti käsin vetämällä irroten pitkinä liuskoina. Parkkia voi toki ottaa myöhemminkin, silloin sitä irrotetaan puukolla tai parkkausraudalla vuolemalla. Parkin kuivaamiseen on erilaisia tapoja. Hienojakoista parkkia voi kuivata vaikkapa ilmavassa säkissä. Pitkinä liuskoina irrotettua parkkia voi kuivata nipuissa, jotka sitaistaan yhteen yhdellä pitkällä parkkiliuskalla.

Parkkia on erilaatuista eri tarkoituksiin. Eri puut antavat erilaista väriä ja vaikuttavat nahan pehmeyteen tai kovuuteen. Saamelaiset ovat käyttäneet erityisesti pajun kuorta nahan ja turkiksen parkitsemiseen. Pajuparkki antaa poronnahalle sen kauniin lämpimänruskean sävyn. Sävyä voi tummentaa lisäämällä parkkiliemeen leppää tai koivua. Koivu antaa sisnaan ruskeamman värin kuin paju, mutta kovettaa sitä enemmän. Koivun parkkia käytettiin myös villalankojen ja verkkojen värjäykseen sekä puukäsitöiden koristeluun. Lepän parkista saadaan punaista väriainetta, jota on käytetty mm. rumpujen kuvioiden piirtämiseen.

Alku- ja syyskesän parkin koostumus on erilainen. Alkukesän parkissa on enemmän parkkiaineita, ja se vaikuttaa siihen, millaista sisnaa saadaan. Myös puun kasvupaikalla on merkitystä parkin laadulle. Kosteiden kasvupaikkojen pajujen ominaisuuksia on pidetty erilaisina kuin kuivan maan pajujen. Ennen käsityöntekijät olivatkin tarkkoja siitä, että käyttivät kuivan maan pajua koipinahkojen käsittelyyn.

Teksti: Päivi Magga
Kuva: Saamelaimuseo Siida/Helky Juvosen kokoelma

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG