Talviselviytyjät

Vuodenaikojen vaihtuminen kesästä syksyyn ja lopulta talveen saa aikaan kuhinaa luonnossa. Pohjoisilla alueilla talvi on pisin vuodenaika ja se on olosuhteiltaan ankara, minkä vuoksi kevääseen päästäkseen täytyy olla todellinen selviytyjä. Pohjoisen eläimille ja kasveille talveen valmistautuminen on vuosittainen rutiini, joka on elinehto, joka alkaa lyhentyvän päivän myötä.

Kasveissa näkyvin talveen valmistautumisen merkki on ruska. Syksyn väriloisto alkaa, kun päivä on lyhentynyt riittävästi, se johtaa syyshorrokseen, jonka merkkinä ruska näkyy kasveissa. Suurin osa talveen valmistautumisesta tapahtuu solutasolla, kasvin eri osissa. Talvesta selviytyäkseen kasvin on ennen kaikkea siedettävä kylmyyttä ja kuivuutta. Näihin valmistautuminen alkaa jo loppukesällä, kun kasvukausi päättyy. Lopullinen karaistuminen talveen eli talvihorrokseen kasveilla alkaa ensimmäisten viileiden öiden ja yöpakkasten alkaessa.

Eläimet tietävät alkaa talveen valmistautumisen päivän lyhenemisestä. Melatoniinia, jota kutsutaan myös pimeähormoniksi, alkaa muodostua runsaasti ja se vaikuttaa esimerkiksi porolla kiiman alkamiseen syys-lokakuulla. Oikeaan aikaan ajoitettu kiima takaa sen, että vasat syntyvät toukokuun lopulla, jolloin pakkaset ovat jo väistyneet ja lumi alkanut sulaa. Muillakin eläimillä lisääntyminen on ajoitettava niin, että jälkeläiset ehtivät kehittyä kestääkseen ensimmäisen talvensa. Poikasten on ehdittävä mm. kasvattaa uusi talviturkki tai suojaava höyhenpeite.

Selviytyäkseen talvesta eläinten on selvittävä kylmyydestä ja vähemmällä ravinnolla kuin kesäaikaan. Kylmältä pohjoisessa talvehtivat eläimet suojaavat itsensä paksulla ja tuuhealla talviturkilla. Lintujen syksyinen sulkasato ja nisäkkäiden karvanvaihto on valaistusrytmin ajoittamia tapahtumia, eli nekin alkavat kun auringon valon määrä vähenee. Talveen valmistaudutaan myös keräämällä vararavintoa pitkää vuodenaikaa varten. Erityisesti talven unessa tai horroksessa viettäville lajeille vararavinnon kerääminen on tärkeää.

Nälkä ja kylmyys pakottavat myös muuttoihin ja vaelluksiin. Suomen kesä on lyhyt, sillä kun viimeiset muuttolinnut tuleva, alkavat ensimmäiset jo muuttaa lämpimämpiin maihin. Elokuu käynnistää varsinaisen syysmuuton, ja se kestää aina marraskuulle saakka. Myös pohjoisessa talvehtivat linnut, esimerkiksi metsäkanalinnut muuttavat: ne vaihtavat elinpiiriään talveksi, erilaisen kasviston äärelle.

Talviselviytyjät, ne lajit, jotka selviävät pohjoisen talvesta, muokkaavat elintapansa eri vuoden aikojen mukaan. Elinehtona talvesta selviämiselle on selviäminen kylmyydestä, pimeästä sekä selviäminen vähemmällä ravinnolla.

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG