Pääsivu / Lapsille ja opiskelijoille / Vuodenajan teema / Arkisto / Väinönputki (Angelica archangelica ssp. archangelica)

Väinönputki (Angelica archangelica ssp. archangelica)

Väinönputkesta on muuan utsjokinen kertonut Museoviraston tutkijalle vuonna 1993 seuraavaa: “Täältä ihmiset kävivät Levajoella hakemassa väinönputkea. He antoivat nuoria lehtiä myös lehmille vähän niin kuin lääkkeeksi. Jos silmiin tuli ongelmia, vaikkapa lumisokeutta, silloin mentiin Levajoelle ja laitettiin pää veden alle ja katsottiin jokeen. Kirkkaan tunturiveden uskottiin kirkastavan ja puhdistavan silmiä.”

Väinönputken kukintojen kärkiä, siemeniä ja juurta kuivattiin ja käytettiin rohtona. Väinönputken juurta kaivettiin maasta joko varhain keväällä tai syksyllä. Kuivatettua juurta pureskeltiin matkustettaessa ja kylmällä säällä, jottei vilustuttaisi. Väinönputkea käytettiin lääkkeeksi yskään, heikkoon verenkiertoon, vatsa- ja muihin sisäisiin vaivoihin, reumaan, keripukkiin, jaksamattomuuteen ja suojaamaan kulkutaudeilta. Kasvi virkistää ja etenkin sen juuri auttaa ihmistä pysymään terveenä ja vahvana aina vanhuuden päiviin saakka. Kansanuskossa väinönputki, boska, oli hedelmällisyyden symboli ja sillä nähtiin olevan voimia, jotka tepsivät pahoja voimia vastaan.

Väinönputken varsi on tanakka ja ontto, ja se voi kasvaa jopa kaksimetriseksi. Se on kaksi- tai kolmivuotinen kasvi, joka kuolee kukittuaan. Väinönputki sisältää C-vitamiinia sekä runsaasti valkuais- ja kivennäisaineita. Kasvissa on eteeristä öljyä, joka sisältää mm. borneolia, kamfeenia ja myrseeniä. Väinönputken varsinaista levinneisyysaluetta on Lappi, ja se viihtyy puronvarsilla, jokirannoilla ja tunturialueilla.

Nykyään väinönputki on myös viljelty kasvi, jota käytetään teollisuudessa. Siitä valmistettavaa angelikaöljyä käytetään likööreissä ja vatsa-, yskän- ja flunssalääkkeissä. Kasvissa on furanokumariineja, jotka parantavat ruuansulatusta ja lisäävät sapen ja sylkirauhasen toimintaa.

Varoituksen sana

Raskaana oleville tai verenohennuslääkkeitä käyttäville ei suositella väinönputkea. Väinönputkessa on myös sellaisia aineita, jotka yhdessä UV-säteiden kanssa saattavat aiheuttaa ihon valoherkkyyttä. Kyseessä on kemiallinen reaktio, jonka aiheuttama ihottuma saattaa kestää kauan.

Väinönputken toinen alalaji, merenrannoilla kasvava meriputki (Angelica archangelica ssp. litoralis) ei kelpaa ravinnoksi eikä rohdoksi.

Tehdyt toimenpiteet

VIERAILIJAINFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 INARI

Saamelaismuseo
Puh. 0400 898 212

Luontokeskus, Metsähallitus
Puh. 0206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

museokortti200

mpinari.JPG