Juoksa – Saamelainen jousi
Jo muinaiset roomalaiset tiesivät pohjoisen fenneistä, luisia nuolenkärkiä käyttävästä metsästyskansasta. Keskiaikaisissa skandinaavisissa lähteissä ylistetään saamelaisten taitoa jousiammunnassa sekä heidän väkeviä jousiaan, joita norjalaismies ei jaksanut jännittää. Pohjoissaamelaiset kutsuivat jousta aikoinaan nimellä juoksa. Pojasta tuli mies, kun hän jaksoi jännittää jousen. Häntä myös alettiin verottaa.
Siidassa perjantaina 8.10. yleisölle avautuvassa Juoksa-näyttelyssä voi perehtyä muinaisjousen historiaan ja valmistukseen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa järjestettiin vuonna 2009 viiden opintoviikon laajuinen opintojakso, jolla opiskeltiin muinaisjousen tekemistä. Ensimmäisellä kurssilla valmistetut jouset ja niiden valmistustarinat ovat osa nyt avattavaa erikoisnäyttelyä. Toinen kurssi on parhaillaan meneillään ja lisäkursseja järjestetään ammatillisena lisäkoulutuksena paikallisen kysynnän mukaan.
Kurssitöiden esikuvina olivat ns. pohjoiseuraasialaisen tyypin laminoidut jouset, jollainen saamelaistenkin käyttämä jousi on ollut. Pohjoiseuraasialainen laminoitu jousi on ollut käytössä Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla pohjoisella metsäalueella. Suomesta tunnetaan kaksi arkeologista jousilöytöä, Paltamon ja Viitasaaren jouset. Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä on tehty samankaltaisia löytöjä. Pohjoismaiset jousilöydöt ajoittuvat 1000-1400-luvuille eli viikinki- tai keskiajalle. Suomessa ns. laminoitu jousi on ollut käytössä ainakin 1700-luvulle saakka. Sen ovat vähitellen korvanneet ensin varsijousi ja myöhemmin tuliaseet. Ruotsissa Örbyhusin linnassa on ainoa kokonaisena säilynyt saamelainen jousi. Se on peräisin 1700-luvulta. Jousta on käytetty myös hiihtosauvana.
Laminoitu jousi on valmistettu liimaamalla yhteen kahta tai useampaa ominaisuuksiltaan erilaista puuta niin, että kaaren maha- ja selkäpuoli ovat eri puulajia. Jousen osat on liitetty toisiinsa liimalla, jota on valmistettu mm. ahvenen nahoista. Jousen mahakappaleet on valmistettu havupuun lylystä eli reaktiopuusta. Selkäpuoli on yleensä valmistettu koivusta. Sakarat ovat koivua tai tuomea.
Juoksa-näyttelyn ideoinnista ja sisällöstä ovat vastanneet saamenkäsityön opiskelija Sami Laiti ja arkeologi Juha-Pekka Joona, sekä juoksakurssin muut oppilaat ja ohjaajat. Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Saamelaismuseo Siida.
Juoksa-näyttely on esillä Siidassa 8.10.2010 - 30.1.2011. Siida on avoinna talvikaudella 20.9. – 31.5. tiistaista sunnuntaihin kello 10 - 17.
Lisätietoja:
Sami Laiti, puh. 044 2600 942, samiaslak(at)gmail.com sekä intendentti Arja Hartikainen, Saamelaismuseo Siida, puh. 040 579 3313, arja.hartikainen(at)samimuseum.fi
matkailuinfo
