Saamelaismuseon ulkomuseo
Kesäkaudella avoinna olevassa ulkomuseossa esitellään erilaisia saamelaisia asuinmuotoja sekä pyyntitapoja. Ainutlaatuisia kohteita alueella ovat mm. Tirron pihapiirin alkuperäiset rakennukset.
Ulkomuseoalueelle vuonna 1960 siirretyt Tirron hirsirakennukset edustavat Inarin talollissaamelaista asumismuotoa 1800-luvulta. Toinen erityisen hieno kohde on Mirhamintupa, Inarin ja Kittilän rajalta siirretty käräjätupa, joka oli aina vuoteen 1905 saakka oikeudenkäyntikäytössä. Tuvan seinät ovat täyttyneet tuomiotaan odottavien kaivertamista kirjoituksista.
Ulkomuseoalueen kiertävän polun pituus on noin 800 m. Polun varrella on lähes 50 tutustumiskohdetta. Hirsirakennusten lisäksi museoalueella voi tutustua erilaisiin siirrettäviin kota- ja laavurakennelmiin ja turverakennuksiin, sekä erilaisiin säilytys- ja pyydysrakenteisiin. Oman mielenkiintoisen lisänsä kokonaisuuteen antaa museoalueen läpäisevän puron varrella sijaitseva kultakämppä. Ulkomuseon näyttelyhalli pitää sisällään Saamelaismuseon veneet ja ahkiot sekä muut ajokalut.
Kivikautinen asuinpaikka
Inarijärven rannalla Juutuajoen yhtymäkohdassa Saamelaismuseon kohteessa tiedetään olleen asutusta jo esihistoriallisena aikana, kivikaudella ja varhaisella metallikaudella, noin 6000 - 2000 vuotta sitten. Ulkomuseoalueella suoritetuissa kaivauksissa on tavattu pyyntiväestön elämästä kertovia jäännöksiä ja löytöjä; kodanpohjia ja niihin liittyviä tulisijoja sekä erilaisia työkaluja ja keramiikkaa ja palanutta luuta. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu.
matkailuinfo
