Ovdasiidu / Mánáide ja studeanttaide / Jagiáiggi temá / Arkiiva / Lemehaš-Biehtár (Pedar Jalvi)

Lemehaš-Biehtár (Pedar Jalvi)

Deatnogátti sápmelačča Lemehaš-Biehtár, Pedar Jalvi, (1888-1916) atnet Suoma vuosttas sámegirječállin. Biehtár jámii nuorran, ja su áidna iehčanas girjjálaš duodjin bázii dikta- ja muitalusčoakkáldat Muohtačalmmit. Čoakkáldaga nammadikta Muohtačalmmit govvida luondometaforaid bokte sámiid čearddalaš morráneamis bohciideaddji joavkofámu.

Biehttára riegádanruoktu lei Deanu Badjegeavgŋá gáttis Jalvvi dálus. Su namma lei álgoálggus Piera Klementinpoika Helander, sámevuogi mielde su gohčodedje Lemehaš-Biehtárin. Son váccii álbmotskuvlla Vuovdaguoikkas. 23-jahkásažžan son beasai Jyväskylä oahpaheaddjiseminárii. Seminára vuosttas lohkanjagi áigge 1911:s Jalvi válddii atnui nama Pekka Pohjansäde. Pohjansäde-namas vuhttojit dalá suopmelašvuođalihkadusa váikkuhusat. Dát lihkadus lei erenoamáš fámolaš stuđeanttaid gaskkas. 1914:s son válddii atnui iežas riegádanruktui čujuheaddji Jalvi-nama ja háliidii ná čalmmustahttit iežas sámi duogáža ja identitehta.

Pedar Jalvi čálii sámegillii girjji Muottaĉalmit (Lumihiutaleita). Dat almmustuvai 1915:s ja son goasttiidii dan ieš.  Dán girjjis leat vihtta divtta ja čieža oanehis muitalusa. Čoakkáldaga namma boahtá Muottačalmit-divttas (dálá čállinvuogi mielde Muohtačalmmit), mii muitala das, mo muohtačalmmit giđđat suddet čáhcečalbmin ja dain čohkiidit ádjagaččat, mat ovttastuvvet vahkadis eatnun, mii loahpas luoitá merrii. Divtta lohket govvidit symbolalaččat sámiid čearddalaš morráneamis bohciideaddji fámu. Girji almmustuvai daid áiggiid, go sámiid diđolašvuohta iežaset čearddalaš oktiigullevašvuođas ja kultuvrras lei riegádišgoahtán.

”Giđđabeaivváš muođuid ovddas
suddet smávva muohtačálmmit
šelges čáhcegoikkanassan.
Goikkanasas čoggojit dat
Ájan, deatnun, jávrin, mearran
- stuoris dalle lea daid fápmu.”

Muohtačalmmit-čoakkáldaga lassin sus leat báhcán dušše muhtun álbmotárbečoaggimat ja  daid vuođul čállojuvvon aviisačállosat.  Pedar Jalvi sáddii čállosa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurai, mas son  veardádallá Taivalkoskis vurken dieđuidis ođđaássiid sogŋostallan- ja headjavieruin sámiid vástideaddji vieruide. Jalvi ii vurken dušše dáhpekultuvrra muhto son čokkii maiddái sámemáidnasiid ja -muitalusaid. Son lei oahpásmuvvan álbmotárbbi vurkemii, go lei doaibman oahpisin musihkkadutki Armas Launisii, go dát vurkii čájánásaid sámiid luohteárbbis. Jalvi čálus ”Lappalaisten laulurunoudesta” almmustuvai Kotiseutu-bláđis 1915:s.

Pedar Jalvi ii geargan olus bargat girjjálašvuođain, dasgo son jámii nu nuorran.  Seminára maŋŋá son barggai ovtta jagi álbmotskuvlaoahpaheaddjin Savitaipales. Geassit 1916 Jalvi lei jođus ruoktot Ohcejohkii. Su mátki gaskkalduvai Anárii, go son šattai buohccevissui. Jalvi lei juo stuđeredettiinis buohccán geahpesdávdii. Son jámii borgemánu 8. beaivve 1916:s Anáris. Pedar Jalvi lea hávdáduvvon Anára girkoeatnamii.

Gáldut ee.
Helander, Nils Øivind & Gaski, Harald: Čálli giehta ollá guhkáš. Sámi girjjálašvuođa birra. / Kirjoittava käsi yltää pitkälle. Katsaus saamelaiseen kirjallisuuteen. Girjegiisá. Kemijärvi 1991.
Jalvi, Pedar: Muottačalmit. 1915.
Jalvi, Pedar (toim. Samuli Aikio): Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak – Lappalaisten satuja ja tarinoita. Lapin Sivistysseuran julkaisuja 28. Helsinki 1966.
Larsen, Anders & Jalvi, Pedar: Sátnedáidu. Davvi Girji. Vaasa 2008.
Sainio, Matti A.: Pedar Jalvi - Suomen ensimmäinen lapinkielinen kirjailija. Lapin Sivistysseuran julkaisuja 29. 1966.

Document Actions

GALLESTALLIID INFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 ANÁR

Sámemusea
Tel. +358 (0)400 898 212

Luondduguovddáš, Meahciráđđehus
Tel. +358 (0)206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

mapinari