Arkiiva

SeasonTheme Bárkku njalaheapmi
Geassit galgá ráhkkanit dálvvi bargguide nu, ahte háhká vuos ávdnasiid. Okta álgogeasi bargguin lea bárkku njalaheapmi. Goikaduvvon bárku dárbbašuvvo bohcconáhki ávnnasteapmái. Šaddobárkejuvvon bohcconáhkki dahjege sisti lea árbevirolaš sámeduoji guovddáš materiála. Bárku dárbbašuvvo maiddái ee. bohcco gápmasiid ávnnasteapmái nuvttohiid goarruma várás. Bárkkus vuššojuvvo čázis bárkoliepma, mas luvvaduvvo dahje mainna ruvvejuvvo náhkki, mii galgá bárkejuvvot. Bárkengieđahallan buot bargomuttuidisguin bistá moadde vahku.
SeasonTheme Sallivaaran poroerotuspaikka
Sállevári bigálusbáiki lea Leammi álbmotmeahci nuortalulágeahčen. Dat lea leamaš goas nu dehálaš guovddáš guovllu boazodoalliide. Dán áigge diet báiki lea ordnejuvvon historjjálaš čuozáhahkan, mii oahpista olbmuid sámi árbevirolaš boazodollui.
SeasonTheme Veaddefanas
Nuortalaččat leat Suoma uhcimus sámejoavku, man árbevirolaš ealáhusat leat guolástus ja boazodoallu. Sin árbevirolaš jahkodatjohtu dáhpáhuvai eanaš sierra guovlluid guolástanvejolašvuođaid mielde. Nuortalaččaid duddjonárbi vuođđuduvvá buori muddui birgenlági háhkamii dego earáge sámiin. Dás sáhttá váldit ovdamearkan fanasduddjoma, mas fatnasa sierra oasit leat njađđojuvvon oktii vettiiguin.
SeasonTheme Gáppe-Jovnna
Eai leat sihkkaris dieđut das, geat ledje dálá Leammi álbmotmeahci vuosttas ássit, vaikko sis leat báhcán valjis mearkkat dieidda guovlluide. Muhto muhtun Leammis ássan dievdu šattai oalle juo beakkánin viidáseappotge.
SeasonTheme Lemehaš-Biehtár (Pedar Jalvi)
Deatnogátti sápmelačča Lemehaš-Biehtár, Pedar Jalvi, (1888-1916) atnet Suoma vuosttas sámegirječállin. Biehtár jámii nuorran, ja su áidna iehčanas girjjálaš duodjin bázii dikta- ja muitalusčoakkáldat Muohtačalmmit. Čoakkáldaga nammadikta Muohtačalmmit govvida luondometaforaid bokte sámiid čearddalaš morráneamis bohciideaddji joavkofámu.
SeasonTheme Goddebivdu
Dološ sámi ássiide goddi lei dehálaš sálašealli ja biebmu. Ovdahistorjjá áigásaš bivddus muitalit dán áiggi olbmuide seilon bivdorokkit. Sámiguovllus dihtet measta 400 bivdorokki. Ovtta sajis sáhttet leat logit dahje juobe čuođit rokkit.
SeasonTheme Sámi juovllat
Juovlabasit dálveguovdil lávejit botket guhkes ja sevdnjes skápma sámeguovllus. Juo don doložis juovllat leat leamaš jagi stuorámus basit ja daidda leat ráhkkanan fuolalaččat. Ovdalaš áiggiid juovlaruohta várás stobu ja šilju čorgejedje erenoamáš bures. Maiddái muoraid galggai luoddut ja čázi guoddit stohpui juovllaid várás, dasgo basiid áigge ii ožžon bargat. Juovlabasiid áigge lávejedje maiddái herskostallat, ja nuba juovllaid várás vurkejedje buoremus guliid ja bohccobiergguid sihke bohccomielkki, mas vustejedje.
SeasonTheme Báhkkečátná
Dološ sámit geavahedje soahkeruŋggus šaddi čáhppes bullji káfe buhttehussan, teadjan ja dálkkasin. Diet bullji lea mieskadeaddjiguobbara bullječáná (Inonotus obliquus) dagahan šattalmas. Báhkkečátná lea davviluonddu máŋggabealat skeaŋka olbmui. Ekonomiijavuvddiin báhkkečátná a dagaha vahágiid, dasgo dat lea mearkkašahtti sogiid mieskkadeaddji. Luonddu máŋggabealálašvuođa dáfus mieskadan muora goit dárbbašuvvo, go dat fállá eallinbirrasa máŋgga meahci šládjii.
SeasonTheme Olbmoborranrássi, boska (Angelica archangelica ssp. archangelica)
Olbmoborranrási birra ohcejohkalaš muitalii Musealágádusa dutkái 1993: “Dáppe olbmot fitne Levssejohsiste viežžamin olbmoborranrási. Sii adde fádnuid maid šibihiidda dego dálkkasin. Jos čalmmiide bođii váddu, vaikkeba suddojedje, dalle manne Levssejoga lusa ja bidje oaivvi čázi vuollái ja gehčče johkii. Šerres duottarčázis jáhkke leat dakkár váikkuhusa, ahte čalmmit šearašmuvve ja buhtásmuvve.”
SeasonTheme Guoikgáhrit
Guoikgáhrit lea dálvvi áigge oahpes loddi meahcis johttiide golgi čáziid birrasiin. Anáris guoikgáhrihiid sáhttá deaivat earret eará Juvdujoga guoikasajiin. Guoikgáhrit (Cinclus cinclus) lea smávva cihceloddi. Dat lea jorbalágan loddi, mas leat oanehis bađuš ja oanehis juolggit. Dat lea čohkkesruškat earret vilges čoddaga ja ratti. Nuorrat guoikgáhrihat leat rátnásat.
SeasonTheme Skábman
Skábma boahtá njága Sápmái. Dat goas muohttá, váikkuha dasa man guhkki skábma orru. Dán jagi muhtii árrat ja buvttii vehá čuovgga dán jagi seavdnjadamos áigái. Váikko muohta addáge veháš čuovgga, de illá dat čuvggoda ja mii eallit geavatlaččat guovtti seavdnjadasa gaskkas.
SeasonTheme Jagi goalmmát mánnu – njuvččaid mánnu
Suomagielat maaliskuu lea sámegillii njukčamánnu. Dát leage hui vuogas namma, dasgo vuosttas njuvččat máhccet Sámeeatnamii njukčamánus. Dat leat orodan badjel dálvvi Nuortameara lulliosiin ja Oarje-Eurohpás. Njuvččaid boahtin lea čielga giđamearka ja ruoktotmáhcciid lávejit fitnat dearvvaheamen daid mielamiel suddebáikkiin, Anáris ovdamearkka dihte Rivdola Geaptoveajis.
SeasonTheme Sisti
Árbevirolaš sámeduoji mávssoleamos iešbuvttaduvvon materiála lea šaddobárkejuvvon bohcconáhkki. Sisttis leat duddjon dolin buotlágan gárvvuid, maid dán áigge sáhttá ráhkadit gággásis. Sisttis duddjojit ainge náhkkegárvvuid, -lávkkaid ja -seahkaid ja sistti atnet ainge smávit duodjeosiin. Ovdal iešráhkaduvvon náhki atne maiddái bohccogeassáin. Sisti lea dán áigge divrras duodjemateriála, dasgo dan hui hui áddjái ráhkadit.
SeasonTheme Čoađgi
Čoađgi (Bucephala clangula) lea historjjálaš loddi. Dan leat dovdan Suomas juo guhká, ovdalaš áiggiid namahusain "sotka" (sámeg. fiehta). Suoma álbmoteposa, Kalevala mielde máilbmi lea riegádan čoađggi manis. Dasa lassin čoađgi, dego earáge čáhcelottit, lea leamaš dehálaš biebmu davviguovlluid olbmuide.
SeasonTheme Guolmmas – sápmelaččaid beaivválaš dearvvašlaš biebmu
Guolmmas lea beazi álus- ja njallegeardi, man guolmmastit beazis borramuššan. Sámi borramušárbevierus guolbmasis lea leamaš máŋggabealat mearkkašupmi ja dan átnu lea spiehkastan nealgejagiid bákkolaš guolmmasláibbi borramis. Sápmelaččaide guolmmas lei árvvusatnon dearvvašlaš biebmu ja máŋgasiidda hersko, man gudnejahtte ja man borre beaivválaččat.
SeasonTheme Sulolaš, suollemas geasiáigi
Suoidnemánus Lappis lea alimus geassi. Álgogeasi várrugas ruonasvuohta lea rievdan goargadis ivdnevalljin, liegga geassebeaivvit virkkosmahttet miela ja beaivi báitá ijatbeaivái. Olbmot leat luomostallagoahtán. Fáhkkestaga jaskes giliin goittotge dáhpáhuvvet amas áššit. Ránnjádalu biila ii leat šat oidnon máŋgga beaivái šiljus, gávppis olbmot háladit juoidá ja de jaskkodit, jos vierroolmmoš menddo čuovvugoahtá sin ságaid. Olbmot huššet ja dopmet, muhto gosa? Buohkat orrot mášoheamet vuordimin juoidá. Mas dás buot buohkanassii lea jearaldat?
SeasonTheme Jeagelveaji sámedállu
Jeagelveaji sámedállu lea Ohcejotnjálmmi ja Njuorggáma gaskkamuttus Deatnogáttis. Birgenláhkin dálus lea leamaš guolástus ja šibitdoallu. Dan visttit leatge fiinna ovdamearka dain boares sámedáluin, main johkabivdu ja šibidoallu leat leamaš váldoáigáiboahtun.
SeasonTheme Guovssahasteáhter
Siidda olgomuseai, áibbas Siidda vistti duohkái huksejuvvo juohke jagi juoga hui earenoamáš: muohtateáhter. Muohttagis dahkkojuvvon Guovssahasteáhter fállá Siidda ja Skábmagovat-filbmafestivála gussiide earenoamáš vásáhusa, go filmmaid beassá geahččat garra buollašis guovssahasaid ja násttiid šleđggodettiin duogábealde.
SeasonTheme Lappi luondu ávvuda
Stuorra Lappi párkkat Leammi, Geavvu ja Soabbat devdet dán jagi 60 jagi. Ahkeáigásaš luonddus háladettiin orru dušši hállat agis, muhto ávvojahki lea mearkkašahtti dáid álbmotmehciid dáfus. Guhttalogi jagi dassái dorvvastedje lágain daid guovlluid luonddu seailuma boahtte buolvvaide. Dát párkkat ovdanbuktet lappilaš luonddu nu álgoálgosaččat go juo sáhttá.
SeasonTheme Vánddardeapmi luonddumeahcis lea hearkkes hommá
Vánddardeapmái heivvolaš guovllut leat Suomas máŋggaláganat, dego álbmotmeahcit, vánddardanguovllut, meahcceguovllut ja iešguđetlágan suodjalanguovllut. Eanaš guovlluin vánddardeapmi lea vejolaš juohke olbmo rivttiiguin, muhto muhtin guovlluin lihkadeami ráddjejit njuolggadusaiguin. Daiguin suodjalit guovllu elliid ja šattuid – luonddumeahcit leat dás buorre ovdamearka. Davimuš Sámi iežas luonddumeahcci lea Ohcejoga Geavvu.

GALLESTALLIID INFO

SIIDA
INARINTIE 46, 99870 ANÁR

Sámemusea
Tel. +358 (0)400 898 212

Luondduguovddáš, Meahciráđđehus
Tel. +358 (0)206 39 7740

 

Sajos

ISM-logo1

ILM.jpg

mapinari